Piispan sotkut
Helsingin piispan luottokorttikommellukset ja piispan yrityksen talousepäselvyydet eivät yllättäneet. Nyt käynnissä oleva selvittely on toivottavasti opettavaista evlut-kirkolle; yhtäältä olisi hyvä tajuta, miltä kirkko näyttää sisäpiirin ulkopuolisen silmiin, ja toisaalta sisäpiirillä on nyt hyvä hetki oppia itsestään muutamia asioita. Mieleen tulevat ainakin nämä:- selittelyn on loputtava. Luottokorttiväärinkäytökset ovat väärin, piste. Kerta-pari menee vielä vahinkona (ja sekin on aika paha), mutta tällainen sarjasotkeminen ei vaan käy. Vastaisuudessa kortti pois noin aluksi, ja mahdollisesti tennaria takapuolelle (tiedän, kirkkoherralle ei saa potkuja noin vaan, mutta ehkäpä pitäisi saada). Ei mitään selittelyjä vähäisistä summista.
- vaikka typerehtävä tyyppi olisi kuinka kaveri, väärintekemisen paljastavan tyypin motiivien pohdiskelu on aivan toissijaista. Ei sillä ole väliä, miksi väärintekeminen on paljastettu. Motiivit eivät muuta faktoja.
- sivutoimiluvat for fuck's sake. Joku roti nyt tähän.
- sitoumuksista pitäisi puhua avoimemmin, ja joku johdon intressirekisteri voisi ihan hyvin olla paikallaan. Puoluejäsenyydet, hallituspaikat yms. kirkollisissa yhdistyksissä, omistukset, sivutoimet - musta se olisi ihan reilu peli, kun kumminkin pelataan jäsenten rahoilla. Laajasalon kohdalla tässä olisi varmaan ainakin sen firman toimitusjohtajuus ja omistusosuus.
- kirkollisella puolella ollaan moraalin kanssa herkästi vähän nenä pystyssä. Nyt oisi piispalla paikka näyttää, miten homma hoidetaan oman firman kanssa. Tilit kuntoon, velat järjestelyyn, läpinäkyvyyttä (muutakin kuin mitä laki pakottaa). Ei se firma siitä ainakaan huonompaan kuntoon mene. Ja sama muissa kirkollisten johtotyyppien bisneksissä. Ei bisneksenteko ole synti, kyllä kauppaa saa tehdä ja työtään myydä, mutta sääntöjen mukaan ja reilusti, ja kun on luvannut olla esimerkillisesti (pappislupauksessa, köh köh), niin se läpinäkyvyys tulisi ihan hienosti siihen päälle.
Noin muuten voi vaan sanoa, että piispan firman tilasta esitetyt kysymykset ovat ehkä vakavin asia tässä tähänastisessa. Johanna Korhosen kysymyslistan (MTV3) kaksikymmentä ensimmäistä kysymystä ovat hyytävää luettavaa. Olen yrittäjäperheen tytär, ja sen verran olin mukana että ymmärrän että esim. kysymyksissä 10, 15, 16 ja 20 esitetyt asiat ovat todella pahan kuuloista settiä. En tiedä, mikä nuo selittää, mutta sen tiedän, että tuollaiselle firmalle en kyllä myisi luotolla mitään. Tilinpito kuulostaa aivan liian luovalta.
Tulkaa kaikki -liike tuntuu yhdistävän keissin näkyvimpiä toimijoita. Tämä on minusta mielenkiintoista ja itse asiassa aika oleellista tapahtumien ymmärtämisen kannalta.
Minusta näyttää, että TK liikkeenä on käytännössä vähän sellainen "hyvien heterojen" liike, jonka ensisijaisena tehtävänä on tehdä hyvää PR:a jäsenilleen. Liikkeelle on tunnusomaista pehmeys ja yhtenäisyyden ajaminen. Edes tuomiokapitulien varoituksiin samaa sukupuolta olevia pareja vihkineille papeille ei saada aikaiseksi tämän tiukempaa kantaa:
Sallinette pienen historiallisen ekskursion Yhdysvaltain mustien kansalaisoikeustaisteluun. Martin Luther King kirjoitti:
FWIW, en järkkäillyt mitään kirkollista juhlaa kun rekisteröity parisuhteeni muuttui avioliitoksi, se olisi tuntunut tekopyhältä.
Minusta näyttää, että evlut-kirkko on jo jakautunut tasa-arvon kohdalla. Se porukka, joka haluaa syrjiä naisia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä - lyhyesti sanottuna patriarkaatin kannattajat - ei tule luopumaan kannastaan ja etuoikeuksistaan vapaaehtoisesti. Oikeudet pitää ottaa, todennäköisin tie on maallinen oikeus. Tulkaa kaikki on ollut erittäin heikko näiden oikeuksien ajajana, pikemminkin sitä on leimannut tarve olla lähellä johtoa ja toimia jonkinlaisena rauhoittelevana ja sovittelevana toimijana, varmasti helposti hermostuvan liikkeen oman jäsenistön osuuden takia. Tällainen toimintamalli heittää kuitenkin käytännössä syrjityt sivuun. Jakolinja ei kulje siis TK-liikkeen ja muun kirkon välillä, vaan TK-liikkeen sisällä.
Sovittelun kautta sortoa pohjimmiltaan tukeva porukka ei oikein tykkää, että konkreettinen sorto ja erityisesti ns. hyvien ihmisten tuki sorrolle nostetaan esiin. "Hyvät ihmiset" toivovat kovasti, että ei vaan riideltäisi ja pysyttäisiin yhtenäisinä. Tällaisille ihmisille Laajasalon tyyppiset sovinnosta ja keskustelusta spinnaajat ovat taivaan lahja - paljon puhetta, ei juuri tekoja (no, Laajasalon teot tällä alalla, vakava moite, ovat hankalia myös julkisuuskuvan kannalta. mutta niinpä vaan siinäkin kiemurrellaan välissä, ottamatta selvää kantaa). Ja näitä ihmisiä on Tulkaa kaikki -liikkeessä.
Ongelma tulee kuitenkin siitä, että jos, tai kun, tällainen spinnaaja ei olekaan rakennetun julkisuuskuvansa mukainen, ja joku nostaa esille teot, esiin tulee jotain aika muuta kuin tasa-arvon edistämistä. Esiin tulee taloudellista säätämistä (joka ei pelkästään olisi ongelma: tunnusta tekosi ja selvitä asiat, ja se sitten siitä) ja kaikenlaista venkoilua myös tasa-arvon kanssa (Kallion kirkko tasa-arvoisiin häihin ensin juu, sitten taas ei, vakava moite), mutta ennen kaikkea esiin tulee epäluotettavuus ja siihen liittyvä lähes totaalinen omien tekojen seurauksien kieltäminen.
Laajasalon ongelma hiippakunnan johtajana ei siis ole talousepäselvyydet, vaan se, että kaverista ei saa ulos totuutta asioista. Tämä käsitys vahvistuu koko ajan, kun paljastuu uusia epämiellyttäviä ja epämääräisiä asioita. Ensin tulee paisuteltu CV. Sitten pullahtaa konkurssikypsä firma. Sitten tulevat kadonneet luottokorttikuitit. Menneisyydestä löytyi kiukuttelua JSN:lle. Ja kaikkeen vastataan joko vaikenemalla (Laajasalo itse) tai syyttämällä asioiden esiin nostajaa (Laajasalon kannattajat, Hiilamo ja Relander nyt ekaksi tulevat mieleen). Kotimaa24 on koonnut joitain juttuja yhteen tässä osoitteessa (otsikko kertoo hienosti, kuinka riidan keskeisin ulottuvuus on kateissa: kyse ei ole niinkään kulttuurikristittyjen jäsentenvälisestä kuin patriarkaatin ja feminismin välisestä matsista. TJEU Laajasalon kannattajat, sieltä löytyy vino pino konservatiiveja).
Laajasalo vaikuttaa todella epäluotettavalta. Ja sitä ei korjata millään syyttelyillä, vaan avoimuudella (myös sen konkkafirman asioista ja muistakin intresseistä).
Laajasalon puolustajat näyttävät koko ajan enemmän jonkinlaisen kirkollisen kekkosslovakian puolustelijoilta, sen ajan ja toimintatavan, jossa johto tai muuten "hyvät tyypit" saa vähän huseerata ja säätää kulisseissa, ja kukaan ei puutu. Ja kyse on muuten kulttuurista, ei yksittäistapauksista, terveisiä vaan arkkipiispaehdokkaille. Ei tällaista synny ilman toimintatapaa tukevaa kulttuuria.
Piispan puolustajat
Sitten meillä ovat nämä piispan aika kiihkeän oloiset puolustajat. Tämäkin näyttää aika pahalta: miehet syyttelevät naista ajojahdista ja kyseenalaistavat motiiveja. Kuten tuossa aiemmin sanoin, en käsitä, miksi motiiveilla olisi mitään merkitystä itse asian kannalta. Toisekseen, kun porukasta iso osa on saman kirkollisen, aika feministisesti itsensä profiloivan uudistusliikkeen (Tulkaa kaikki) porukkaa, tämä jossain määrin seksistiseltä näyttävä asetelma haiskahtaa hieman.Tulkaa kaikki -liike tuntuu yhdistävän keissin näkyvimpiä toimijoita. Tämä on minusta mielenkiintoista ja itse asiassa aika oleellista tapahtumien ymmärtämisen kannalta.
Minusta näyttää, että TK liikkeenä on käytännössä vähän sellainen "hyvien heterojen" liike, jonka ensisijaisena tehtävänä on tehdä hyvää PR:a jäsenilleen. Liikkeelle on tunnusomaista pehmeys ja yhtenäisyyden ajaminen. Edes tuomiokapitulien varoituksiin samaa sukupuolta olevia pareja vihkineille papeille ei saada aikaiseksi tämän tiukempaa kantaa:
"Kirkkomme lähivuosikymmenten historia osoittaa, että mikään ei ole niin takuuvarmasti jakanut kirkkoa kuin kurinpitorangaistukset ja oikeuskäsittelyt. Eronneita vihkimättömien pappien tapauksessa selvittiin vuosikymmenet lähes ilman rangaistuksia. Virkakysymyksessä ei selvitty. Rangaistukset sinetöivät jakautumisen.
En usko, että Helsingin tuomiokapituli mielellään antoi moitteen ja Oulun tuomiokapituli kurinpitorangaistuksen samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille. Nyt kapituleilla on hyvä syy arvioida päätöksiään uudelleen - ettei kirkko jakautuisi." (lähde)Kapitulin päätös on väärä ja todennäköisesti laiton. TK voisi halutessaan tukea näitä pappeja ja vaikkapa kerätä rahaa oikeudenkäyntikuluihin tai tarjota avustajia. Kannanotto on kuitenkin tuollainen. Miksi?
Sallinette pienen historiallisen ekskursion Yhdysvaltain mustien kansalaisoikeustaisteluun. Martin Luther King kirjoitti:
"We know through painful experience that freedom is never voluntarily given by the oppressor; it must be demanded by the oppressed. Frankly, I have yet to engage in a direct action campaign that was “well timed” in the view of those who have not suffered unduly from the disease of segregation. For years now I have heard the word “Wait!” It rings in the ear of every Negro with piercing familiarity. This “Wait” has almost always meant “Never.” We must come to see, with one of our distinguished jurists, that “justice too long delayed is justice denied.”"
...
"First, I must confess that over the past few years I have been gravely disappointed with the white moderate. I have almost reached the regrettable conclusion that the Negro’s great stumbling block in his stride toward freedom is not the White Citizen’s Council-er or the Ku Klux Klanner, but the white moderate, who is more devoted to “order” than to justice; who prefers a negative peace which is the absence of tension to a positive peace which is the presence of justice; who constantly says: “I agree with you in the goal you seek, but I cannot agree with your methods of direct action”; who paternalistically believes he can set the timetable for another man’s freedom; who lives by a mythical concept of time and who constantly advises the Negro to wait for a “more convenient season.”" (lähde)Olen maininnut aiemmin, että elän itse tasa-arvoisessa avioliitossa, joten tämä on henkilökohtaista. Ja kun minun annetaan ymmärtää, että pitäisi keskustella ja odotella ja arvioida uudestaan ja voi voi ettei kirkko nyt vaan jakautuisi, niin väkisinkin tulevat mieleen MLK:n sanat odottelusta ja yhtenäisyyden, se on, negatiivisen rauhan, kaipuusta. Aina pitäisi odotella. Loputtomiin pitäisi kantaa huolta kirkon jakautumisesta.
FWIW, en järkkäillyt mitään kirkollista juhlaa kun rekisteröity parisuhteeni muuttui avioliitoksi, se olisi tuntunut tekopyhältä.
Minusta näyttää, että evlut-kirkko on jo jakautunut tasa-arvon kohdalla. Se porukka, joka haluaa syrjiä naisia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä - lyhyesti sanottuna patriarkaatin kannattajat - ei tule luopumaan kannastaan ja etuoikeuksistaan vapaaehtoisesti. Oikeudet pitää ottaa, todennäköisin tie on maallinen oikeus. Tulkaa kaikki on ollut erittäin heikko näiden oikeuksien ajajana, pikemminkin sitä on leimannut tarve olla lähellä johtoa ja toimia jonkinlaisena rauhoittelevana ja sovittelevana toimijana, varmasti helposti hermostuvan liikkeen oman jäsenistön osuuden takia. Tällainen toimintamalli heittää kuitenkin käytännössä syrjityt sivuun. Jakolinja ei kulje siis TK-liikkeen ja muun kirkon välillä, vaan TK-liikkeen sisällä.
Kiintoisaa, mutta miten tämä liittyy mitenkään piispan talousepäselvyyksiin ja tähän muuhun kalabaliikkiin?
Sovittelun kautta sortoa pohjimmiltaan tukeva porukka ei oikein tykkää, että konkreettinen sorto ja erityisesti ns. hyvien ihmisten tuki sorrolle nostetaan esiin. "Hyvät ihmiset" toivovat kovasti, että ei vaan riideltäisi ja pysyttäisiin yhtenäisinä. Tällaisille ihmisille Laajasalon tyyppiset sovinnosta ja keskustelusta spinnaajat ovat taivaan lahja - paljon puhetta, ei juuri tekoja (no, Laajasalon teot tällä alalla, vakava moite, ovat hankalia myös julkisuuskuvan kannalta. mutta niinpä vaan siinäkin kiemurrellaan välissä, ottamatta selvää kantaa). Ja näitä ihmisiä on Tulkaa kaikki -liikkeessä.
Ongelma tulee kuitenkin siitä, että jos, tai kun, tällainen spinnaaja ei olekaan rakennetun julkisuuskuvansa mukainen, ja joku nostaa esille teot, esiin tulee jotain aika muuta kuin tasa-arvon edistämistä. Esiin tulee taloudellista säätämistä (joka ei pelkästään olisi ongelma: tunnusta tekosi ja selvitä asiat, ja se sitten siitä) ja kaikenlaista venkoilua myös tasa-arvon kanssa (Kallion kirkko tasa-arvoisiin häihin ensin juu, sitten taas ei, vakava moite), mutta ennen kaikkea esiin tulee epäluotettavuus ja siihen liittyvä lähes totaalinen omien tekojen seurauksien kieltäminen.
Laajasalon ongelma hiippakunnan johtajana ei siis ole talousepäselvyydet, vaan se, että kaverista ei saa ulos totuutta asioista. Tämä käsitys vahvistuu koko ajan, kun paljastuu uusia epämiellyttäviä ja epämääräisiä asioita. Ensin tulee paisuteltu CV. Sitten pullahtaa konkurssikypsä firma. Sitten tulevat kadonneet luottokorttikuitit. Menneisyydestä löytyi kiukuttelua JSN:lle. Ja kaikkeen vastataan joko vaikenemalla (Laajasalo itse) tai syyttämällä asioiden esiin nostajaa (Laajasalon kannattajat, Hiilamo ja Relander nyt ekaksi tulevat mieleen). Kotimaa24 on koonnut joitain juttuja yhteen tässä osoitteessa (otsikko kertoo hienosti, kuinka riidan keskeisin ulottuvuus on kateissa: kyse ei ole niinkään kulttuurikristittyjen jäsentenvälisestä kuin patriarkaatin ja feminismin välisestä matsista. TJEU Laajasalon kannattajat, sieltä löytyy vino pino konservatiiveja).
Tl;dr?
Laajasalo vaikuttaa todella epäluotettavalta. Ja sitä ei korjata millään syyttelyillä, vaan avoimuudella (myös sen konkkafirman asioista ja muistakin intresseistä).
Laajasalon puolustajat näyttävät koko ajan enemmän jonkinlaisen kirkollisen kekkosslovakian puolustelijoilta, sen ajan ja toimintatavan, jossa johto tai muuten "hyvät tyypit" saa vähän huseerata ja säätää kulisseissa, ja kukaan ei puutu. Ja kyse on muuten kulttuurista, ei yksittäistapauksista, terveisiä vaan arkkipiispaehdokkaille. Ei tällaista synny ilman toimintatapaa tukevaa kulttuuria.
