perjantai 23. elokuuta 2013

Inttäjien valtakunta, eli miksi en "keskustele" kirkollisilla keskustelupalstoilla

Käsiini sattui tämän viikon Kotimaa-lehti, ja lukaisin sieltä Rebekka Naatuksen kolumnin "Liberaalia lässytystä". Kolumnin teaser on julkaistu myös verkossa, mutta koko jutun lukeakseen pitää etsiä käsiin paperinen lehti. Se on tätä lehtien ansaintalogiikkaa, kun verkolla ei osata tai pystytä tienaamaan.

Se, mitä kolumnissa kuvataan liberaaliksi lässyttämiseksi näyttäisi viittaavan kirkon valtaapitävien kommentteihin. "Surettaminen" ja "harmittaminen" ovat käsittääkseni piispallista sanastoa, minua "liberaalia" joku Räsänen ei sureta eikä harmita - Päivi Räsänen käyttäytyy huonosti, hänen uskonsa on ainakin ulkoisesti katsoen kehnoa lakihenkistä hinkkaamista (toisten harrastaman) seksin ja (toisten) sukupuolen ympärillä - ihan klassista tekopyhäilyä ja kaksinaismoraalia siis.

Kirkon valtaapitävät eivät ole mielestäni noin yleisesti ottaen "liberaaleja" (eli siis kannattaisivat tasa-arvoa ja vastustaisivat vähemmistöjen sortoa). He näyttävät pääsääntöisesti sisäsiisteiltä keskiluokan tytöiltä ja pojilta, joille tärkein arvo käytännössä on jonkinlainen "voi kun me voitais kaikki olla kavereita keskenämme". Siinä elämänmallissa epäilemättä Räsänen "surettaa" ja luulen, että liberaalienkin (lue: feministien) tekemiset "harmittavat".

Jotenkin se kolumni näyttää trollaukselta, jonka tavoite, tietoinen tai ei, on saada aikaan lisää keskustelua konservatiivien ja liberaalien välille. Ei vaan ole mitään keskusteltavaa. Konservatiivi inttää raamatuntulkintaansa kuvitellen, että ajatusvirhe muuttuu totuudeksi toistamalla. Ei siihen ole mitään sanottavaa sen päälle, mikä on jo sanottu: konservatiivi ei osaa lukea Raamattuaan, vaan projisoi sinne omat syrjivät asenteensa ja kieltäytyy edes näkemästä omaa ennakkoasennettaan.

Minä en jaa sitä ajatusmaailmaa, jossa Raamattu on käytännössä Jumalan asemassa. Se on minusta epäjumalanpalvontaa, iljetys ja muutenkin väärin. Sallin tietenkin osaltani sellaisen ajatustavan, koska ajatusdiktatuurikin on väärin, ja sananvapaus pitää ihmisellä olla. Mutta miten semmoisen kanssa keskustellaan, kun se ei kuuntele mitään, mitä sille sanoo, huutaa vaan samaa viestiä kaikkialla, oli konteksti sopiva tai ei? Ei levysoittimen kanssa voi keskustella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti