torstai 9. helmikuuta 2017

Miksi julkisella puolella Suomessa käytetään niin paljon Liferaytä?

Tätä ihmetellään aina silloin tällöin, ja koska olen töissä noin lakiteknisesti julkisella sektorilla, ajattelin vähän avata syitä tähän valintaan - koska olen itsekin ollut tekemässä vastaavaa valintaa, ja koska ymmärrän (siis sympatiseeraan) oikein hyvin julkisen sektorin logiikkaa tässä asiassa:

  1. iso osa julkisen puolen sivustoista on amatöörien toimittamia. Ei vaan ole mitään ammattitiedottajia tekemään kaikkea, vaan ison osan tekevät ihan amatöörit, joita on vieläpä iso lauma. Tämän luulisi olevan etu Wordpressille, mutta...
  2. sivustot tuppaavat olemaan aika isoja kokonaisuuksia, ja niissä pitää olla aika lailla struktuuria. Tästä on toki poikkeuksia, mutta vaikkapa evl.fi - kamoon, siinähän on ihan hirveästi tavaraa, josta vain pieni osa on edes jotenkin blogityyppistä. Liferay on tosi hyvä laittamaan sivuston päivittäjän järjestelemään sisältöä, koska sisältö on irti rakenteesta. Joka vie kolmanteen pointtiin:
  3. MVC. Julkisen puolen sivustojen ostajissa on aika paljon tietohallinnon ammattilaisia, ja julkisella puolella yleensä kyllä ymmärretään, että teknologinen velka tulee ja puree kintusta kovaa. MVC on sellainen lähestymistapa, että vaikka järjestelmän kanssa tulee joskus ongelmia, tietonsa voi yleensä kiikuttaa johonkin toiseen järjestelmään ja antaa uudelle järjestelmälle kasan sääntöjä, ja pim, sivusto käy ja kukkuu taas. Case in point: valomerkki.fi (Plone) -> kirkkojakaupunki.fi (Liferay). Dataa siiirtyi noin yksitoista gigaa, metadata säilyi, linkitkin pysyivät enimmäkseen ehjinä. Sisällön rakenteisuus säilyi. Tätä on vaikea ylikorostaa tiedonhallinnan ja pitkän elinkaaren kannalta.
  4. Elinkaari. Julkisella puolella asioiden elinkaari on esimerkiksi kymmenen vuotta, ei kolme tai edes viisi. Jos tiedot pysyvät mukana vuosia, se on pelkästään positiivista. Kaiken tekeminen uusiksi muutaman vuoden välein ei ole oikein optio jos henkilökuntaa uudelleen tekemiseen ei ole.
  5. Liferay on "valmis". Sen perustoimintalogiikalle ei tarvitse yleensä tehdä mitään, vaan siitä saa useimmat toiminnallisuudet ulos out-of-the-box ilman ylimääräistä koodaamista. Totta kai koodaamalla saa juuri sitä mitä tahtoo, mutta samalla saa...
  6. ...teknologista velkaa. Kun teetätät just mitä tahdot (ja Wordpress ja Drupal ja kaikki frameworkit vievät tähän), saat kaupanpäällisinä myös riippuvuussuhteen ohjelmistotoimittajaan. Ei se nyt niin kiva asia ole, vaikka ohjelmistofirmat ovatkin enimmäkseen ihan ok putiikkeja.
  7. Mikä olisi paketista valmis vaihtoehto Liferaylle? WebSphere? Ihan jumalattoman kallis, paitsi jos teet todella isoa järjestelmää. Plone? Sitä ei saa enää Suomesta. Episerver? Mjoo, ehkä. Sivuviidakko? Toki, se on ihan realistinen vaihtoehto. Liferayssa on vaan enemmän integraatiopintoja.
Lisäksi: räätälintyönä teettäminen on hyvä ajatus, jos omat prosessit ovat oikeasti sellaiset, että softa kannattaa laittaa noudattamaan niitä, mutta jos prosessit voidaan mukauttaa ohjelmistoon ja ohjelmiston perusprosessit ovat fiksunoloiset, niin totta kai kannattaa ottaa valmisohjelmisto. Ei kukaan varmaan väsää yleisluontoisia käppyröitään millään erityisesti siihen valmistetulla ohjelmistolla, vaan tyypillisesti taloushallinto murskaa numeroitaan Excelillä. Valmiilla paketilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti